Sivut

20.10.2016

”YKSIN USKOSTA, YKSIN ARMOSTA”




Uskonpuhdistuksen 500-vuotismuisto pian käsillä  (31.10.)

Martin Luther julkaisi lokakuun viimeisenä päivänä 1517 Wittenbergissä kuuluisat teesinsä, jotka johtivat reformaation käynnistymiseen.  Saksassa  ja Pohjoismaissa seuraukset tuntuivat koko yhteiskunnassa, voidaan sanoa niiden johtaneen kulttuurin murrokseen. Kansan oma kieli alkoi vähitellen voittaa kirkollisen latinan.


Suomalaiset ovat sukupolvien ajan tutustuneet uskonpuhdistajien ajatuksiin katekismuksen avulla. Nyt oppisisällöt ovat muuttuneet ja painottuvat toisin. On tietenkin hyvä tuntea uskontonsa juuret. Tässä meitä opastavat reformaattorimme Luther, Melanchton ja meidän oma Agricolamme, vaikka he elivät toisenlaisessa maailmassa.


Juhlan kunniaksi ilmestynyt ”Armon horisontit”  (Kirjapaja 2016) luettelee asioita, joita keskiajalla ei voitu edes kuvitella: ”yleinen äänioikeus, valokuva, feminismi, internet, keinohedelmöitys, samaa sukupuolta olevien avioliitto, evoluutioteoria, sähkökitara ja satelliitti”   (Esipuhe, 7). Mutta jos Luther  olisi elänyt  500 vuotta myöhemmin, hän olisi hyvinkin voinut julkaista teesinsä Facebookissa ja kommentoida käytävää keskustelua Twitterissä!


”Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.” Uuden ajan aattona kehittyneen painotekniikan ansiosta tällaiset  anelehtiset levisivät kulovalkean tavoin. Kaikkein pisimmälle aneiden markkinoinnissa meni dominikaani Tetzel, joka lupasi täydellisen vapautuksen mistä tahansa synnistä. Menestys oli valtava. Luther ärähti, että kirkon todellinen aarre oli kuitenkin evankeliumi, josta voi päästä osalliseksi penninkään kilahtamatta.


Luterilaista uskonharjoitusta on aina kantanut kansankielinen virsilaulu. Omina kouluvuosinani päivä aloitettiin ja päätettiin virteen.  Ehkä tämä on ohjannut elämänmatkaani enemmän kuin osaan kuvitella.



i