Sivut

2.3.2014

Vantaan ja Helsingin keskiaika avautunut




Vantaan kaupungin historiatoimikunta on saanut valmiiksi lähes 650-sivuisen monumentin, laajasti alueen vaiheita esittelevän Tapio Salmisen kirjoittaman teoksen. Keskiaikaamme ja alueen talonpoikaiskauppaa valotti jo Gunvor Kerkkonen  (1903-2003) Uudenmaan historiassaan, mutta vasta Salmisen teoksessa hyödynnetään Helsigan (vanhempi  Helsingin kirkko- ja hallintopitäjän nimitys) kymmeniä keskiajalta maastossa törröttäviä rauniokumpuja. Niitä on nyt arkeologinen tutkimus avannut ja tuonut päivänvaloon satoja Vantaalle etelästä kulkeutuneita outoja esineitä. Esimakua näistä uusista esinelöydöistä saimme jo Gubbacka-teoksen ilmestyttyä 2010 (”Keskiajan arkea Vantaalla”). Mutta   tärkeän lisän tuotti Martinkylässä  sijainnut rauniokumpu, jossa on asunut Tallinnan-purjehduksillaan suuren vaurauden hankkinut Göran Bonde. Näitä talonpoikaispurjehtijoita ehti valottaa Bengt Eriksson viehättävässä, runsaasti kuvitetussa kirjassaan ”Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla”, joka ilmestyi 2009 Tallinnassa painettuna ja jossa suomalaisille  tärkeä kauppahuone Helmich Ficke eloisasti esitellään.
Pienenä makupalana otan uudesta teoksesta yhden Helsingasta kotoisin olevan Tallinnan porvarin. Testamentissaan noin 1460-70 –luvulta tämä Olef Laurensson muisti Tallinnan kirkkoja,  mm. Toompealla olevaa Tuomiokirkkoa, Piritan Birgitan luostaria , mutta myös kotipitäjänsä  Helsingan Pyhän Laurentiusta, jolle lahjoitti 18 Riian markan arvoisen ehtoolliskalkin. Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kirkko on vain 95 km etäisyydessä 6000-8000 asukkaan Tallinnasta. Tästä kirjasta voimme oppia sitä taustaa, jolta kolmen talonpojan  lahja Pyhälle Laurille  eli suuri maaomaisuus   nousee. Sitä siunausta, joka lahjasta kumpuaa pääsevät tämän päivän vantaalaiset nauttimaan Rekolanmäelle nousseen  Foibe -säätiön toiminnassa.