Sivut

15.3.2012

Poeta laureatus on poissa! Lassi Nummi 1928-2012


Lassi Nummi, raamatunsuomennoksen asiantuntija ja komitean unilukkari

Eilen saavutti  meidät uutinen kirjailija Lassi Nummen poismenosta. Olin kiinteässä työyhteydessä Lassiin komiteassa ja kosketus ylsi myös perhetasolle. Kun Lassi luonnosteli mahtavaa Jobin kirjan tekstiä, Pirkko kiikutti uunituoreet luonnokset Ilmari Soisalon-Soinisen kotiin Oulunkylään. Ajattelen heitä molempia kiitollisena.
Muistellessaan komitean 1992 työvaiheita päällimmäiseksi Nummen mielessä nousee tyytyväisyys: hän on saanut istua Suuren Sorvin ääressä. Hän kirjoitti:
"Ajastaikaa seitsemäntoista siis /  tässä puuhassa ohitsemme kiis. Joom Kippur –sodan vaiheilla työ aloitettiin / ja se päättyi Saddamin   balettiin. / Parhaitenko Raamattu kääntyy siis /kun mailmas on sota ja öljyinen kriis."

 Nummi kuvaa raamatunsuomentajan arkea myös monissa runoissaan. Pyhä piplia oli ”vanha ja vaikea käärö”, kääntäjän osana oli ”uurastus”, sanojen ja lauseiden ”kuurastus”. Näin hän jatkaa:
”Ei kelvanneet sanat käytetyt, / monin merkityksin jo täytetyt, / ei liioin uutuutta kiiltävät, jotka tekstin pirstoiksi viiltävät.”

Vuoden 1973 komiteaan suostumistaan Nummi perusteli näin: ”Täytyyhän minun mennä katsomaan, etteivät ne pilaa Ahon ja Mannisen hienoa työtä!” Katsomista riittikin 17 vuoden ajan. Nummi oli luonnosten tarkkakorvainen arvioija, erilaisissa yhdistyksissä hallinnollistakin osaamista hankkinut jäsen, itse asiassa käännösprojektista koko ajan huolissaan.
Vaikka Nummi laati luonnoksia useaan Vanhan testamentin kirjaan, hän tietenkin otti kantaa myös Uuden testamentin käännösversioihin. Seuraavassa pari esimerkkiä hänen aktioistaan, kaikki yritykset eivät johtaneet konkreettiseen tulokseen.
Matt. 3:11 kuvaa Johannes Kastajan toimintaa. Vielä työn yhdennellä- toista hetkellä eli kirkolliskokousvaihessa Nummi kirjoitti sanamuodosta ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen” jyrisevän vastalauseen: ”Jos parannus on olennainen pointti, eikö sitten kuitenkin voisi sanoa `kastan teidät vedellä, parannuksen kasteella” – ettei  tarvitsisi suorittaa KR:sta periytyvää hirveää sijamuotoakrobatiaa adessiivista illatiiviin? Minulta ainakin aivot nyrjähtävät.” Jyrähdykset menivät kuuroille korville.

Nummen toinen, julkisuudessakin tunnetuksi tullut (US 17.4.88) protesti, koski Isä meidän –rukousta. Latinavaikutteinen ”Isä meidän” ja siihen ripustettu relatiivilause ”joka olet taivaissa” eivät kirjailijaa tyydyttäneet, muotoilu lysähti Nummen mielestä pitkien pohdintojen ja monien kokeilujen kautta lopulliseen puisevuuteensa. Maailman tunnetuimman rukouksen avaukseen tulisi saada puhuttelun välittömyyttä ja luontevuutta tähän tapaan: ”Isä, meidän isämme taivaissa!” Joka jumalanpalveluksessa kuulemme, että sanamuoto jäi valitettavasti ennalleen.
Nummelta ovat peräisin myös monet deskriptiiviset, kuvailevat verbit. Lisäesimerkkejä Aamoksesta:
Jumalasta: 1:7 ”minä sinkoan tulen”  (ennen: minä lähetän tulen)
(Häiriö: ´lähetän` postipaketin, ´sinkoaminen` dynaamisempi)
3:4  ”äriseekö nuori leijona piilopaikastaan” (ennen: ”kiljuuko nuori leijona”)
3:6 ”Törähtääkö merkkitorvi kaupungissa” (ennen: ”Puhalletaanko pasunaan”)
Samalla tavalla Jesajalla, profeettojen kuninkaalla, jo pelkkä turhien sanojen pois karsiminen tuottaa vahvan virityksen. Seuraava esimerkki Assyrian kuninkaan uhkailusta, KR 1933 Jes. 10:14
”Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudet
niin kuin linnun pesän;
ja niin kuin hyljätyt munat kootaan,
niin minä olen koonnut kaikki maat,
eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyt
tai nokkaa avannut ja piipittänyt.”
KR 1992
”Minä pääsin käsiksi kansojen rikkauksiin
yhtä helposti kuin linnunpesään,
minä kahmin itselleni kaikki maat
kuin munat hylätyistä pesistä:
ei siiven siipeä räpyttämässä,
ei yhtään nokkaa piipittämässä.”
Sanasto on pysynyt varsin entisenä mutta uhkaus on poljennon ja muun kielellisen järjestelyn ansiosta vahvempi.
Äskettäisessä vuoden 1992 raamatunsuomennoksen 20-vuotisjuhlassa
vallitsi yksimielisyys, että suomennos ei  ole miltään osin kielellisesti vanhentunut. Sana seisoo vahvana!






Lassi ja Pirkko Nummi  Lopella 2006