Sivut

20.8.2017

Helsingan (nimi ensi kertaa tässä asussa 1331 ) keskiaikapäivää vietettiin12.8.2017 Vantaan kirkonkylässä






Vantaa seura ideoi jälleen lauantaiksi 12.8. Pyhän Laurin kirkon ympäristöön keskiaikapäivän. Myyntipöytien takana hyörii keskiajan vaatteissa miehiä ja naisia. Kirkon lähettyvillä istuu jalkapuussa rangaistustaan sekä miehiä että naisia: oliko häpeän aiheena naurisvarkaus vai tappelu julkisella paikalla? 



 Tuolla paistaa räiskäleitä äskettäin Vantaan kaupungin arkeologiksi valittu Andreas Koivisto, tuolla seppä nikkaroi perinteen mukaista korua. Aurinkokin paistoi, kirkon ja vanhan pappilan väliseen puistoon oli kokoontunut  satoja ihmisiä.


Tämän päivän helsinkiläisillä on tapana katsoa vähän alaspäin vantaalaisia. Olisi hyvä tuntea historiaa. Kun Helsingin kaupunki perustettiin vuonna 1550,  Pyhän Laurin kirkon ympärille noussut kylä oli palvellut maamme hallinnollisena keskuksena jo parin sadan vuoden ajan.
Vantaanjoen suulta lähtivät  jo keskiajalla monet talonpoikaispurjehtijat   kohti  Revallin eli Tallinnan rantoja.  Tunnetuin heistä oli Göran Bonde, joka vuosina 1510 -  1529 teki vuosittain  kuusi, seitsemän tavaranvaihtomatkaa lahden takaiseen naapuriin. Hän asui Lillaksen kruunutilalla nykyisen Ylästöntie alkupäässä Maatalousmuseon lähellä. Olen ollut mukana Vantaan kaupungin historiatoimikunnassa kaivausten alkuvaiheissa toteamassa runsaan esineiden määrän, paljon peräisin Saksasta.



Esite keskiaikapäivästä
Bengt Eriksson laati  2009 hienon ja värikkään kuvauksen 1500-luvun helsinginpitäjäläisten matkoista  teoksessaan ”Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla”.

5.4.2017

Jerusalem – pääsiäistapahtumien näyttämö





                                                                                       
Pääsiäisen aikaan tuhansien  turistien jonot kiemurtelevat pitkin Jerusalemin vanhaa kaupunginosaa, ns. Tuskien tietä. Hartaana toivomuksena  on  eläytyä edes hetkeksi Jeesuksen matkaan kohti ristiinnaulitsemisen paikkaa. Matkailijan on noustava 700 metrin korkeudella sijaitsevan Jaffakadun, Länsi-Jerusalemin liike-elämän sykkivän pääväylän tuntumaan päästäkseen yhtymään Via Dolorosalla lippujen kanssa tungeksivaan laulavaan kansanjoukkoon. 

Madabasta löydetty bysantinaikainen Jerusalemin kartta

Kaupungin porteista kaunein

Vasemmalle kaartava saa nähdä kaupungin porteista kauneimman,  aina arabimyyjien kansoittaman Damaskoksenportin. Sen alta alkoi roomalaisbysanttilaisen kaupungin cardo, yksi pääkaduista,  mikä varmistui vasta vuosien 1969 – 83 kaivausten tuloksena. Kaivajien oppaana  toimi Bysantin aikainen Jerusalemin mosaiikkikartta, joka löytyi Jordanian puolella olevasta Madaban kaupungista.
Aikoinaan kuningas Daavid  nappasi vallan siihen saakka kaupungissa  asuneilta jebusilaisilta. Sen jälkeen lukematon joukko kuninkailta, kalifeja, julistajia ja pyhiinvaeltajia on jättänyt jälkensä kaupungin kiviseen maisemaan. Jeesuksen aikana temppelialuetta vartioitiin pohjoispäässä sijainneesta Antonian linnasta. Aikaansa tappavat  vartiosotilaat  kaiversivat  kadun pintaan kuvion noppapeliään varten (Joh. 19:13). Vielä tänään Länsimuurilla  hurskas juutalainen itkee Jerusalemin kohtaloa ja pistää kipeimmän rukousaiheensa paljon nähneiden muurien rakoihin. Mutta Tuskien tien neljäntoista etapin merkit jälkipolville piirsi kristillinen usko, ei historia eikä tutkimus.

Ylipapit reaalipolitikkoina

Kaivausten ansiosta saamme Yläkaupungissa ihailla 120 metrin matkalla Jerusalemin asukkaiden hienostunutta asumiskulttuuria, värikkäiden mosaiikkien kaunistamia  kylpyhuoneita, rituaalista pesua palvelevia mikve-altaita ja  Pompeijiin verrattavia fresko- ja stukkokoristeisia  seinäpintoja.
Ylipappi Kaifaksen perhehaudan löytyminen 1990 on virittänyt keskustelun hänen vaiheistaan. Avioiduttuaan pappisdynastiaa johtavan Hannaksen tyttären kanssa hän astui aikansa herrahissiin ja siirtyi appensa jälkeen ylipapin virkaan. Ja ihmeellistä: hän sai lopulta kokea jokaisen isän toiveiden täyttymyksen, kun kaikki hänen viisi poikaansa nousivat toinen toisensa jälkeen ylipapin korkeaan virkaan!

Ylipapin viroissa Kaifas-klaani taisi reaalipoliitikan, tasapainottelun vallanpitäjän eli Rooman ja alistetun juutalaisen kansan välillä. Rooma piti heitä korvaamattomina.  Ja  niinpä isä Kaifas oli virassa peräti 19 vuotta (18-37 jKr.), vaikka normaali virkakausi kesti vain yhden vuoden! Kiikkerässä poliittisessa tilanteessa heillä oli kyky aistia levottomuustekijät ja reagoida molempia tahoja tyydyttävästi. Apostolien teoissa 5:28  Kaifas jyrisee Jeesuksen kannattajille: ”Me kielsimme jyrkästi teitä opettamasta sen miehen nimessä. Mutta koko Jerusalem on täynnä teidän oppianne ja te yritätte panna sen miehen kuoleman meidän syyksemme”. Näin Kaifakset osasivat  saman aikaan suunnata sanansa valtaapitävälle  eli Roomalle (tyynnyttää kapinamielen) ja  Jerusalemin juutalaisille (vastalauseita hautoville). Oikeuden ylimpänä tuomarina Kaifas päätti Jeesuksen kuolemantuomiosta, roomalainen Pilatus pani sen toimeksi.

Kaifas toimi Rooman väliintulon pelossa. Tällaisen saddukealaisen reaalipoliitikon Rooma mielellään näki pitkään virassa raivaamassa tietä häiriköiltä. Toisin kuin luullaan fariseusten moraali ei liene sallinut julistajaan kohdistuvaa väkivaltaisuutta.
Kirjoittaja Kaifaksen haudalla

12.2.2017

Varhaisia Toivasia




Juvan seurakunnan perustamisasiakirjassa vuodelta 1442 mainitaan ”Antti Toivanen” (Anti Thoywainen). Hänen nimensä esiintyy  yhdeksän lautamiehen joukossa. Ne ovat samalla varhaisimmat  Suur-Savon alueen henkilönimet. Asiakirja sisältyy ns. Turun tuomiokapitulin Mustaan kirjaan, joka käsittää kaikkiaan 727 dokumenttia vuosilta 1229 – 1515 – se on siis mitä arvokkain Suomen varhaishistorian lähde.  

Juvan kirkkopitäjän  perustaminen tapahtui keskiaikamme tärkeimpiin henkilöihin kuuluvan piispa Mauno II. Tavastin toimesta. Piispa oli syntynyt Mynämäessä 1357, ja hän kuului huomattavaan  aatelissukuun. Hän hoiti piispanvirkaa vuosina 1412 – 1450. Hän opiskeli Pragin yliopistossa ensin baccalareukseksi ja valmistui maisteriksi.1398. 

Viranhoito sattui valtiollisesti levottomana aikana. Hänen kuvansa on kaiverrettu kansallispyhimyksemme  Henrikin muistoarkun kansilevyyn. Maunu Tavast rakennutti Turkuun kivisen piispantalon ja varusti Kuusiston linnan kivimuureilla. Hän suoriitti pyhiinvaelluksen Palestiinaan ja toi matkalta Venetsian tuomiokirkosta kallisarvoisia kirkollisia tekstiilejä. Hänen kerrotaan asuneen Naantalin Piispanniemessä.
Viereisen kuvan talon paikalla kerrotaan olleen piispa Tavastin talon.

Keväällä sukuseura antoi tehtävän mikkeliläiselle sukututkimuksen ammattilaiselle Ari Kolehmaiselle Toivasten esiintymisten kartoittamisen 1500- ja 1600-luvuilla. Tehtävän ensimmäinen vaihe on nyt valmistunut. Kolehmainen toimii myös Toivasten DNA-projektin koordinaattorina.